Samuli Simojoki’s Post

Huomioita ja havaintoja Elon Muskin elämänkerrasta: Muskilta ei pidä ottaa mallia yrityksen johtamiseen. Muskin tapa johtaa on armoton ja arvaamaton, hän voi irtisanoa työntekijän siltä istumalta jos työntekijä on eri mieltä tai jos työntekijä ei ole saavuttanut Muskin asettamia (yleensä mahdottomia) tavoitteita. Tämä johtaa ilmapiiriin, jossa johto ei saa objektiivista tietoa yhtiön ja tuotteiden tilanteesta. Muskin yhtiöt kehittävät raketteja ja autonomisia autoja. Erityisesti aloilla, joissa turvallisuus on tärkeää, kulttuurin pitäisi rohkaista ilmaisemaan näkemyksensä ja kertomaan ongelmat avoimesti ilman seuraamuksia.   Musk on henkilönä surullinen hahmo, joka ei ole saanut rauhaa demoneiltaan. Mutta ehkä juuri nämä demonit ovat puskeneet Muskin saavuttamaan mahdottomia. Teslan ja SpaceX:n menestys ei olisi ollut mahdollista ilman Muskin visionäärisyyttä, once in a generation -tason insinööritaitoa, uskomatonta sitkeyttä ja 110%sta fokusta. Jos Musk on armoton ihmisille ympärillään, hän on vielä armottomampi itselleen. Melkein ihme että mies on vielä hengissä kaiken sen jälkeen.   Oli hiuskarvan varassa että sekä Tesla ja SpaceX eivät molemmat menneet konkurssiin vuoden 2008 myllerryksessä. Jos näin olisi käynyt, Musk muistettaisiin persoonaltaan levottomana säätäjänä, joka yritti mahdotonta ja epäonnistui.   Musk ei ole oikea henkilö omistamaan sananvapauden kannalta merkittävää sosiaalisen median yhtiötä. Musk on tehnyt itse henkilökohtaisesti päätöksiä käyttäjien tilien sulkemisesta ja avaamisesta ja vastaavista yksittäisistä palvelun sananvapauden rajoihin liittyvistä linjauksista. Kun Musk kerran on huolissaan sananvapaudesta, hänen pitäisi ymmärtää että yhtiön omistajalla ei pidä olla tällaista roolia eikä valtaa.   Tämä ei ollut Walter Isaacsonin paras kirja. Isaacson on todennut, että hän sai kirjaa tehdessään ennennäkemättömän laajan ja avoimen pääsyn Muskin elämään. Silti kirja oli vähän laimea, ehkä valtava avoimuus on johtanut liikaan ymmärtäväisyyteen?   Monta muuta mielenkiintoista elämänkertaa julkaistu viime aikoina. Seuraavaksi luettavana Ari Tolppasen tarina. Björn Wahlroosin erinomaisten muistelmien toinen osa on jo luettu.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille. Juhlistan päivää rakentaen Suomen taloutta edistäviä verkostoja USAssa, Austinissa ja New Yorkissa.

Kovasti harmittaa kun en päässyt mukaan tähän tilaisuteen US-matkan vuoksi. Wahlroosin kirjasarja on kerrassaan erinomainen katsaus Suomen yrityselämän käännekohtiin viime vuosikymmeniltä - olisi ollut hienoa kuulla Wahlroosin tarinoita myös suoraan häneltä itseltään.

Tiivis Slush-viikko takana ja tiivis US-viikko edessä. Slushin tarkoitus on kohdaannuttaa kasvuyhtiöitä ja sijoittajia. Myös teknologiajuristille se mainio paikka verkottua ja tavata sijoittajia, yhtiöitä ja myös kollegoita muista maista. Slushin teemoissa soisin jatkossa näkyvän edes hieman myös juridiikka ja regulaatio: rahoitus ja IPR on kasvuyhtiölle elinehto ja onnistuneella strategialla näissä yhtiö menestyy. Regulaatio on yhtiölle yhä tärkeämpi osa toimintaympäristöä ja pitää nähdä mahdollisuutena. Esimerkkinä EUn regulaatiopaketti - kuten Data Act, joka avaa rajapintoja. US-Matkan ensimmäinen etappi Austinissa, mistä matka jatkuu New Yorkiin. Austin on nouseva tech-hub jossa tulemme näkemään lisää myös suomalaisia yhtiöitä.

Yesterday we held a seminar in New York on regulation of digital. Columbia Law Schoold professor Anu Bradford gave a presentation on her new and extremely timely book Digital Empires and different regulative approaches in US, EU and China. We had the privilege to have among guests Nobel Laureate Bengt Holmstrom who gave his enlightening comments to the theme expressing his concern on Europe's ability to innovate and succeed and recommending Europe to adopt some elements of US market-based approach. Mr. Holmström commended Anu of the framework she had conceived and noted that the framework is likely to endure and form basis for future discussions on the matter. Key takeaways: - European rights-based approach likely take foothold also in US - USA's success in building leading tech giants not so much based on regulative approach but more on (i) access to talent, (ii) access to capital, and (iii) big enough internal market. - At the same time, we should be concerned of competitiveness of Europe. European regulative approach will not improve the competitiveness. However, the challenges of Europe are more fundamental. - There will be about 50 elections in democratic countries next year. Regulation on fake news and targeted political advertising would be vital to ensure proper democratic process. - Important that USA and Europe will find a common ground on regulation and provide a counterbalance to China's state-driven model which is gaining ground in many parts of the world. Understanding how important this theme is for the future of our democratic societies, Anu's book is a must-read for everybody with interest in the future of our world. #DigitalRegulation #BigTech #airegulation Borenius

Harvassa toimeksiannossa on vaadittu yhtä laajaa juridisen asiantuntemuksen kirjoa kuin tässä. Oli hienoa olla navigoimassa suomalaisen meriteollisuuden tärkeää osaa vakaammalle omistuspohjalle.

Muutamia nostoja hallitusohjelmasta tärkeistä teemoista jotka vielä jääneet vähän vähemmälle huomiolle: - Veikkauksen monopolin purkaminen. Iso periaatteellinen muutos ja järkevä liike seuraten muiden pohjoismaiden esimerkkiä. Monpolin suojaaminen ei enää ollut mahdollista eikä Veikkaus ollut kilpailukykyinen ilman lisenssimallia. - Useammassa kohtaa hallitusohjelmaa mainitaan teollisuuspuistot ja niiden lupamenettelyt keinoina helpottaa ja nopeuttaa teollisia investointeja, erityisesti vihreän siirtymän investointeja. Näitä ajatuksia Casper Herler on vienyt viime vuosina ansiokkaasti eteenpäin esim. AmChamin puitteissa. Hienoa nähdä että ajatukset ovat heijastuneet myös hallitusohjelmaan. Lupamenettelyn nopeuttamisella ja epävarmuuksien vähentämisellä voi olla iso vaikutus Suomen kilpailukykyyn kun kilpailemme kv-investoinneista. - Edelliseen liittyen hallitusohjelmassa halutaan mahdollistaa lupaprosessien yhteydessä päästöjen kompensointi vähentämällä saman vesistön päästöjä muilla keinoilla. Tämäkin erinomainen ajatus jota Casper on tuonut toistuvasti esiin eri foorumeilla. - Yrityssaneerauksessa halutaan mahdollistaa velkakonversio. Tämän puuttuminen on ollut iso valuvika suomalaisessa saneerauslainsäädännössä. Jyrki Tähtinen on tuonut tämän ongelman esiin lukuisia kertoja. Hienoa jos asia saadaan vihdoin korjattua. - Apteekkaritoiminta: mahdollistetaan että apteekit voivat toimia Oy-muodossa. Tältä osin sääntely seuraa asianajokentän sääntelyä noin 30-vuotta perässä. Lisää havaintoja hallitusohjelmasta lähipäivinä.